Vanhempainilta Vihdin yhteiskoululla ja TTS:n markkinointi- ja koulutusmessutapahtuma Ylimmäisissä

(Selostuksessa on hyödynnetty OPEX-ryhmän yhteistä opetussession suunnittelumallia.)
 
20.11 klo 18-20 oli Vihdin yhteiskoululla vanhempainilta, jonka yhteydessä oli koulutusmessut. Kohderyhmänä on sekä peruskoulusta pääsevät ja yhteishaussa hakevat nuoret että näiden huoltajat. Messuilla oli edustettuna Vihdin lähiseudun lukioita, ammatillisia oppilaitoksia (TTS, Kisakallio, Luksia), kymppiluokka, oppisopimusinfoa sekä nuorisotyön edustajia. Messujen tarkoituksena on siis tarjota tietoa eri vaihtoehdoista, joita peruskoulun jälkeen on tarjolla. TTS:n messutiskille olin järjestänyt esitteitä, tabletilta videokuvaa sekä jokaiselta koulutusalalta asiantuntijoita mukaani. Maarakennusalan kouluttaja oli ottanut mukaansa vihtiläisen Jeren, joka on 1. vuosiluokan opiskelija. Hän olikin oikea myyntitykki, koska sekä opettajat että nuoret olivat hänelle tuttuja. Metsä- ja logistiikka-alan kouluttajilla oli mukana simulaattorit. Simulaattorit on todettu vetonauloiksi: nuoret haluavat elämyksiä, tekemistä ja toimintaa. Ei niinkään karkkia ja kyniä - nekin toki käyvät, mutta eivät ole syy jäädä juttelemaan.

Jokaisella peruskoululla on oma tapansa toteuttaa koulutusmessuja, ja osa on toteutettu koulutuksen järjestäjien näkökulmasta ns kustannustehokkaasti ja osa ei. Vihdin tapahtuma kuului jälkimmäiseen. Messutiskejä oli kutsuttu kokoamaan klo 16.30 jälkeen, vanhempainilta alkoi klo 18, jonka jälkeen n. klo 19.15 vanhemmat tulivat tutustumaan messutiskeihin. Reilun tunnin siis istuimme kuuntelemassa peruskoululaisten huoltajille tarkoitettua infoa, jonka jälkeen osa kuuntelijoista siirtyi tutustumaan messupöytiin, mutta osa siirtyikin tässä vaiheessa jo kotiin. Tätä kun vertaisarvioin Mäntsälän toteutukseen, jossa messut olivat ennen vanhempien info-osuutta, toisen asteen koulutuksenjärjestäjien ilta ei veny ihan iltaysiin asti. Palautetta yritin antaa rakentavassa hengessä, joten nähtäväksi jää, mitä muutosta ensi vuodeksi on saatu aikaan.



Kun Vihdistä olimme suoriutuneet kollegojen kanssa, totesimme illalla, että huomenna sitten taas laitetaan rock`n`roll, sillä perjantaina 21.11 oli tutustumistapahtuma TTS:n nuorisokoulutuksiin. Tämä tapahtuma toteutettiin TTS:n ajoharjoittelualueella, eli Vihtijärven Ylimmäisten n. 20 hehtaarin "hiekkalaatikolla". Olimme jo alkuvuodesta heittäneet ajatuksen tapahtumasta ilmoille ja syyskuun alusta asti konkreettisesti suunnitelleet tapahtumaa. Minä olin suunnittelutyöryhmän koordinaattorina ja koulutusalat toteuttivat tapahtuman yhdessä sovitulla sabluunalla. Minä hoidin markkinoinnin kanssa kutsut ja saimme tapahtumaan n. 150 henkeä. Kutsu lähetettiin Etelä-Suomen peruskoulujen opoille sillä toiveella, että kutsumme paikalle teknisistä aloistamme kiinnostuneita ja kutsussa luvattiin järjestää kyyti paikalle. Järjestin ja koordinoin kyydit, muistuttelin säänmukaisesta pukeutumisesta ja tilaisuuden alettua odotin tuskanhiki otsalla, että joku linkki pettää. Vain yksi ryhmä ei ollut siellä, missä piti, mutta löytyivät lopulta.

Koulutusaloilta järjestettiin kaikenlaista toimintaa: logistiikalla oli lastausharjoituksia, maarakennuksella kaivuukoneharjoituksia dumpperiin lastaten, metsäalalla tukinlastausta, metsänraivausta ja alan yrittäjän hieno tukkirekka näytillä. Lisäksi metsäalan opiskelijat kouluttajien tukemana pitivät nuotiossa tulta yllä, paistoivat vieraille makkaraa ja keittivät nokipannukahvia.

Ylimmäisten soramontusta ilmakuva

Ainoassa rakennuksessa, joka alueella on, olin itse pitämässä messutiskiä ja kertomassa koulutuksista. Luokassa oli lisäksi simulaattorit kokeiltavissa, sekä minun kutsumina vieraina Vetovoima ry:n Janne Suntio sekä MANK ry:n (MaarakennusAlan NeuvotteluKunta) Panu Tuominen. Heidän tehtävänsä/missionsa on saada nuoria hakeutumaan rakennusalalle ja tehdä alasta vetovoimaisempaa, koska alan liitolla on huoli eläköityvästä työvoimasta ja tulevasta työvoimapulasta. Heillä oli houkuttimina mukana tietokonesimulaattoreita sekä kauko-ohjattavia dumppereita ja kaivukoneita.Oli mukava tavata heidätkin ja saada verkostoa laajenemaan.

Metsäala tarjosi makkaraa ja nokipannukahvia.

 Tilaisuuden alussa jaoimme kaikille aluekartan, jolla tapahtumapisteet olivat. Ajatus oli, että pisteisiin voi käydä oma-aloitteisesti vapaasti tutustumassa. Moni kyseli yhteistä opastusta alueella, ja jälkikäteen muistellen ja arvioituna sen olimme viime vuoden Rajamäen tutustumistapahtumassa todenneet hyväksi, mutta nyt sen olimme kaikki suunnitteluvaiheessa unohtaneet. Ensi vuonna järjestämme jälleen oppaat tehtäviin. Viime vuoden tapahtumassa 2. vuosiluokan opiskelijat olivat tässä tehtävässä. Paluumatkasta kuskit kertoivat, että nuoret olivat levottomia: meteli oli kova ja pysäytysmerkkiä oli painettu yhtä soittoa - varmaankin raittiinilman tai nuotion savujen yliannostusta? Ohjaajatkaan eivät saaneet nuoria rauhoittumaan. Bussit olivat roskaisia, eli esitteitä oli jätetty autoihin ja Vetovoima ry:n karkkipapereita oli siellä täällä. Ehkä väsymys iski kotiin päästyä. Toivottavasti ulkoilmaelämys isojen koneiden parissa sai kuitenkin alaa miettineiden mielipiteelle vahvistusta. Osa oli selvästi liikkeellä vain sen takia, että saivat vapaata koulusta.

Minä jututin sisällä "messutiskilläni" vieraita.

Vetovoima ry:n Jannen ja MANK ry:n Panun kanssa keskustelimme tilaisuuden päätyttyä, että he pitivät siitä, että tämä oli täsmäisku teknisistä aloista kiinnostuneille ja liikkeellä oli monta fiksua nuorta, jotka tosissaan alaa miettivät. Aiemmin viikolla he olivat olleet Vaasassa koulutusmessuilla, jossa tosin kävi 8000 nuorta, mutta siellä nuoret vain kävelivät ohi etsien karkkia eivätkä he saaneet juurikaan alasta kiinnostuneita juttusille. He olivat vakuuttuneita, että ensi syksynä TTS:lla nähdään osa tässä tilaisuudessa käyneistä, sillä he jututtivat tarmokkaasti nuoria, jotka odottelivat luokkahuoneessa simulaattoreille pääsyä.

Jossittelua on se, että olisimmeko saaneet tilaisuuteen enemmänkin ihmisiä, jos olisin huomannut ajoissa, että AVI=Aluehallintovirasto järjesti opinto-ohjaajien yhteishakukoulutuksen juuri samana päivänä (21.11). Osa tutuista peruskoulujen opoista oli juurikin ko tapahtumassa eivätkä siksi osallistuneet TTS:n tilaisuuteen. Osa kuitenkin järjesti jonkun muun valvojan, tai lähetti nuoret ilman valvojaa retkelle. Osa vetosi tähän koulutukseen eikä ilmeisesti edes tarjonnut oppilailleen tätä tapahtumaa. Kuitenkin tämä on suurin määrä, mitä TTS:n tutustumispäivään on osallistunut. Aiempi ennätys oli n. 80 osallistujaa. Puitteiden erikoisuus varmaankin herätti paremmin ja se, ettei kouluilla juuri ole retkimäärärahoja ja tämähän oli samalla elämysretki.