"Sosiaalinen media opetuksen apuvälineenä" -yhteistyökehittelyn verkkotyöpaja AC:ssa by Liike-ryhmä

Osallistuin 3.12 klo 18 - 19.15 "Sosiaalinen media opetuksen apuvälineenä"  -yhteistyökehittelyn verkkotyöpajaan AC:ssa, jonka järjesti Markku Rantakylän kasvateista Liike-ryhmä. Ilmeisesti Liike-ryhmä oli kokoontunut Haaga-Heliaan Markun luokse, koska olivat samassa huoneessa.

Osallistujia kurssille oli yhteensä 10. Kaikkien ääni saatiin kuuluviin, mutta kuvia kaikki eivät saaneet toimimaan. Minä laitoin kameran päälle, mutta muutamaan otteeseen tietokone vain sammui, joten jätin kolmannella sisäänkirjautumisella suosiolla kameran pois.

Mielestäni on hienoa seurata, kun järjestäjät olivat hypänneet itselleen tuntemattomaan alustaan. Markku neuvoi taustalla ryhmäläisiä ja pienien ongelmien jälkeen pääsimme asioissa eteenpäin.

Ensin Liike-ryhmä esittäytyi, jonka jälkeen he pyysivät chatin kautta osallistujia kertomaan omaa kokemusmaailmaa. Monenlaista kokemustaustaa kullakin osallistujalla oli. Sekin on jotenkin lohdullista huomata, että en ole ainoa, joka on loikannut vieraalle alueelle. Ja sitten oli kiva huomata, että on minussa ollut kuitenkin rohkeutta, kun olen tämän koulutuksen aikana oppinut vaikka mitä SOMEsta: google+, verkkokurssi Facebookissa jne.

Liike-ryhmä antoi tehtävän, joita tuli pohtia ryhmissä. Mietin mielessäni, että mitenköhän sekin tapahtuu, että kirjaudutaankohan sisään eri huoneeseen vai mitä. Mutta niin sitten verkossa virtuaalisesti jakaannuimme. Tätä en olekaan ennen AC:ssa kokenut. Osa ryhmästä katosi eri "huoneeseen" ja jatkoimme jäljellejääneiden kanssa keskustelua ja chattailua. Meidän ryhmässä yhden ääni ei kuulunut, joten hän keskusteli chatin kautta. Me muut keskustelimme ääneen - ja meillä oli käynnissä samaan aikaan kaksi eri keskustelua eri aiheistakin.

Meille oli ennen ryhmiin jakaantumista annettu tehtäviksi miettiä SOMEa joko SWOTin kautta tai ao kysymysten pohjalta:

1. Mikä sosiaalinen media olisi käytännöllisin ja helpoin apuväline opetuksessa?
2. Minkälaisissa tilanteissa sitä voisi hyödyntää?
3. Miten SOMEn käyttöä rajataan?
4. Mitä tehdään, jos joku ei halua SOMEen?
5. Minkälaisia eettisiä periaatteita tulee huomioida?
6. Mitä tekijänoikeuskysymyksiä tulee huomioida?
7. Miten keskustelu pysyy SOMEssa aiheessa?
8. Millaisia sääntöjä SOMEn käyttö edellyttää?

Noin 20 minuuttia keskustelimme pienemmissä ryhmissä ja lopuksi siirryimme takaisin alkuperäiseen kokoonpanoon. Nimesimme oman ryhmämme Vesan muksuiksi Liike-ryhmän vetäjämme mukaan ja pohdimme yhtä kysymystä ja muutoin SWOTin kautta SOMEa.

Kysymys 4: Facebookiin voi tehdä kurssia varten anonyymin tunnuksen vain opiskelua varten - mutta on virallisesti FB:n käyttöehtojen vastaista. Näin voi kuitenkin tehdä, seurauksia ei ole ollut. Vaihtoehtona voisi olla toinen Somealusta kuten G+ jos koko toiminnan voi siirtää sinne.

SWOT: FB/G+ yms ulkoisten ympäristöjen (hyötynä) mahdollisuutena ajasta ja paikasta riippumattomuus, lisäksi vahvuutena hyvä tavoittavuus jos opiskelijat ovat siellä joka tapauksessa, uhka taas mm. nuorten keskuudessa kiusaaminen. Heikkoutena mahdollinen työkalujen opiskeluun menevä aika.

Sisäisten ympäristöjen, esim. koulun oman meilin tai Wilman tms. heikkous on että oppilaat eivät käytä niitä, eivätkä halua käyttää ainakaan aktiivisesti. Koulujen omien sovellusten vahvuus on mahdollisesti tietoturva, mutta onko se niin oleellista? Myös heikkoutena työkalujen opiskeluun menevä aika.

Toinen ryhmä vastasi toisessa ryhmässä kysymyksiin (sinisellä toisen ryhmän mind-map):

Youtube ja vimeo on ollut käytössä,

YouTube videot ovat ainakin hyviä opetuskäytössä toistotyyppisiin matskuihin,

FB toimii ryhmänohjauksessa täydentävänä hyvin.

Second Life ollut käytössä,

Google sites käytössä,

Jos joku opiskelija ei halua käyttää jotain sosiaalisen median palvelua, käsittääkseni ei voi vaatia.

Vaatii ehkä lainmuutoksen, jos opetussuunnitelma vaatii.

On joitain kokemuksia sellaisista, jotka eivät ole olleet esim. FB:ssä eivätkä ole halunneet mennä. Silloin on käytettävä jotain korvaavaa tapaa.

Kurssin alussa on hyvä opettaa säännöt mitä saa tehdä ja mitä ei

Tietokoneiden tullessa lehtitoimituksiin toimittajat vaativat ja saivat läpi ”näyttöpäätekorvauksen”, koska he joutuivat kirjoittamaan tietokoneella eikä saanut käyttää enää kirjoituskonetta. Nykyään tuskin kukaan toimittaja suostuisi enää kirjoittamaan kirjoituskoneella.

Somesta tulee itsestäänselvyys eikä kohta enää kukaan puhu somesta.

Normaalit, perinteiset  käytössäännöt pitäisi päteä joka paikassa. Pitäisi saada ne perinteiseen toimintaympäristöön JA someen. - Totta!

Mihin muuttuu SOME opetus.  Mihin somea oikeastaan tarvitaan opetuksessa? Tarvitseeko opetus SOME:a vai SOME opetusta?

Mielenkiintoinen kokemus ja kokeilu se oli tämäkin. Ainakin säästyy aikaa ja matkakuluja sen sijaan, että kaikki olisimme ajaneet Haaga-Heliaan asti. Mutta on paikan päällä läsnäolossa omat valttinsa. Ihan kaikkea ei voi tehdä SOMEssa: vuorovaikutus jää joka tapauksessa heikommaksi.