Juhan verkkosessio 15.12.2014: Näkökulmia oppimistyyleihin

15.12.2014 ehdin nippanappa mukaan Juhan verkkosessioon. Mitä lähemmäs Joulu lähestyy sitä enemmän alkaa olla tunnelmataso "ohjaamo täynnä käsiä". Yritän tehdä yhden asian kerrallaan, siten saa vähän rauhoitettua omaa mieltä.

Juha esitteli oppimista ja aluksi laittoi OPEXin pohtimaan, mitkä seikat vaikuttavat oppimiseen. Heittelimme perhetaustat, tietojen soveltamiskykyä, oppimiskokemuksia ja itsetuntemusta. Juha sitten näytti dian, jossa oli mm. näitä mutta paljon muitakin asioita. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jota ei voi erottaa ympäristöstään. Kollegani tätä pohtiessamme aina kauhistelee erään kouluttajan ajatusmaailmaa, kun hän ilmoitti uudelle opiskelijaryhmälle: "jos teillä on jotain ongelmia, niin jätetään ne kotiin". Tuo lausunto on tullut jo joitakin vuosia sitten ja mielestäni yhteiskunta oli joitakin vuosia sitten muutoinkin paljon kylmempi, mutta nyt ollaan menossa kohti pehmeämpiä arvoja. Pakko asioiden onkin muuttua, koska syrjäytyneiden nuorten määrä on suuri, ja puhutaan menetetystä sukupolvesta. Osittain tätä ryhmää on myös minun ikäisissä.


Oppimaan oppimisesta keskustelimme, että esim Niina ei pysty työskentelemään avokonttorissa, vaan tarvitsee rauhallisen tilan keskittyäkseen. Minä olen lähes aina työskennellyt avokonttorissa (tilassa, jossa on useampi henkilö). Jos olen saanut oman työhuoneen, olen aina pitänyt oven auki, jotta on jotain hälyä. Minä kuten Juhakin kaipaamme taustahälyä, täydessä hiljaisuudessa omat ajatukset eivät vain pysy koossa. Esim minä kirjoitan tätäkin blogia aina kuulokkeet korvilla ja kuuntelen musiikkia. Siksi en ymmärrä sitä, kun jotkut opettajat vaativat, ettei saa kuunnella musiikkia keskittymistä vaativissa tehtävissä, esim koulussa tehtävä essee tms. 

Lisäksi luennolla käyttäydymme vähän eri tavoin: Niina kirjoittaa muistiinpanoja, Leena ja Jere piirtelee kuvioita jne. Ihminen oppii vain 20 % pelkästään kuuntelemalla, mutta jos ihminen näkee, kuuntelee, tekee ja lisäksi puhuu itsekin, oppiminen nousee jopa 90 %. Tätä kannattaa miettiä, kun rakentaa oppitunteja.

Persoonallisuusteoria MBTI (Myers-Briggs-tyyppi-indikaattori) vaikutti sen verran kiintoisalta, että heräsi halua tutkia asiaa tarkemmin. Näihin testeihin törmää kuulemma usein naistenlehdissä, joten ilmankos naisenvaistoni heti heräsi ;)

Juhalla oli hyvä materiaali, hän on oppimaan oppimisessa oikea asiantuntija. Hänen kannattaisikin miettiä verkko-opettajan tehtäviä, sillä hänellä on rauhallinen ja selkeä ääni tällaiseen. Luulisi tällaiseen pakettiin olevan tilausta, kun muutoinkin oppilaitoksissa siirretään verkko-opetukseen yhä enenevissä määrin. 

Opetusseuranta, Edupoli Tikkurila

Torstaina 11.12. 2014 aamupäivällä kävin seuraamassa OPEX-ryhmän opiskelijakollegani Niinan opetusta. Olin hyvissä ajoin, joten ehdin kuvata aulatiloja vinkiksi omalle työpaikalle.

 Niina lähetti ennakolta seuraavat tiedot:

Kohderyhmä
- ympäristöhuollon ammattitutkinnon opetusryhmä, n. 10 opiskelijaa
- ikä: 20-60 vuotta
Koulutuksen tavoite
- tavoitteena on saada lähiopetuspäivän aikana tietoa kierrätyksestä ja jätehuollosta siten, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa ympäristöhuollon ammatitutkinnon osat; kierrätys ja jätehuolto (valmistautumista näyttötilaisuuteen)
Sisältö
- kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyvät teemat; jätejakeet, etätehtävän läpikäynti (mitä jätejakeita työpaikalla syntyy), jätehuollon ympäristövaikutukset, jätelaki sekä vaatekierrätys (UFF:n esitys)
- opiskelumuoto: lähiopiskelu
- oppimisympäristö: luokka
Menetelmät
- frontaaliopetus (ppt, ), ryhmätyöt, parityöskentely, videot
Arviointi
- kotona suoritetun etätehtävän arviointi (palautus eStudioon), arvosanat 1-3

Kyseessä oli siis alan tehtävissä toimivia aikuisopiskelijoita, jotka suorittavat ammattitutkintoa. Niina keskusteli niinamaisen aurinkoisesti ja leppoisasti opiskelijoiden kanssa ennen aloitusta. Osa tuli myöhässä ja Niina toivotti heidätkin iloisesti tervetulleiksi. Tilannetaju Niinalla toimii, sillä turha on nipottaa myöhästymisistä, koska paikoitustilojen vähyys tekee sen, että osa joutui jättämään auton melko kauas. Karikin oli paikalla samaan aikaan ja niinhän Karinkin auto meni jonnekin kauas.

Niina aloitti opetuksen teoriaosuudella "Jätejakeiden tunnistaminen" aluksi powerpoint-esityksellä. Aluksi hän esitteli päivän aikataulun ja toivoi päivästä keskustelevaa, jonka jälkeen käytiin läpi jätemääritelmiä. Opin itsekin jätteistä: jätejae=aine tai esine, joka voidaan erillisenä tunnistaa ja tarpeen mukaan ottaa erilleen jätteestä. Määritelmiä läpikäydessä alkoi oma ajatus harhailemaan, johtunee varmastikin siitä, ettei aihe ole omaa sektoria ja olen muutenkin oppijana tekijätyyppiä. Mietin myös sitä, olisiko määritelmät voinutkin sekoittaa villisti sekaisin ja opiskelijoiden tehtäväksi olisi pitänyt yhdistää ne oikeaan sanaan, koska osaamista heistä selvästi löytyi. 

Määritelmien jälkeen Niina kertasi jätehistoriaa videon avulla:http://jatehuolto.z-media.fi/?cat=19. Se olikin mielenkiintoinen filmi, elävä kuva aina jaksaa kiinnostaa. Vain hajut puuttuivat ;)

Teoriaosuudessa käytiin myös ylikulutus, joka onkin tärkeä aihe, sillä luonnonvarat hupenevat ja aiheuttavat ilmastonmuutosta. Onneksi asiaan löytyi myös ratkaisuja, jotka tosin vaativat isoja poliittisia ja markkinataloudellisia päätöksiä ja muutoksia. Tässä kohtaa opiskelijat innostuivat keskustelemaan tuotteiden kestoiästä. Lopuksi Niina kävi vielä tavoitteen ja luokittelut, jonka jälkeen alkoi tauko. Taas huomasi, että kuunteleminen on kovaa työtä.

Tauon jälkeen alkoi Niinan omin opetusosaaminen eli toiminnalliset harjoitukset: kahden hengen, kolmen hengen ja neljän hengen porinapiirejä, joissa me Karinkin kanssa porisimme omiamme. Ryhmätyössämme "Karin kauppa" keskustelimme kuormalavoista, enkä malttanut olla esittelemättä uudelleenkäyttömahdollisuutta, alla oleva kuva:

Ryhmätyötunti meni paljon nopeammin ja huomasin, että täytyykin jatkaa matkaa omalle kustannuspaikalle. Kari haki autonsa kauppakeskuksen parkkihallista ja laittoi sen minulta vapautuneelle paikalle.

Niinan rento ja leppoisa opetustyyli on ehdotonta plussaa. Huomasin, että asiaa käytiin läpi paljon, joten aikaa ei ollut keskusteluille ensimmäisellä tunnilla. Ammattitutkintolaiset käyvät harvakseltaan lähiopetuksessa ja varmasti palautteessa näkyy, jos koko päivänä ei ole lainkaan "opetusta" eli teoriaa. Tarkoitan siis sitä, että aikuisilla opiskelijoilla saattaa vielä olla se vanha käsitys, että tieto pitää jostain kaatua omaan päähän. Toisaalta ryhmässä oli valtavasti osaamista sekä he olivat tuttuja keskenään, niin opettajallekin olisi ollut helpotus, että opiskelijat olisivat puhjenneet useamminkin keskustelemaan aloitusteorian aikana. Toki Niina heitti välillä kysymyksiä, mutta vastauksia ei tullut, joten Niina vastasi itse. Opinto-ohjaajan työssä olen joutunut itselleni hokemaan, että kysymyksen jälkeen pitää laskea ihan rauhassa vähintään kymmeneen, ennenkuin jatkaa puhumista. Tämä siitä syystä, että keskustelukumppani saattaa jäädä miettimään, mitä vastaa. Vastausta ei saa, jos ei sitä tuskastuttavaa hiljaista hetkeä vain malta odottaa. Opettajakin voisi välillä "piinata" opiskelijoita hiljaisuudella, kyllä se porina jostain pulpahtaa ja joku sen hiljaisuuden täyttää.

Kiitos Niinalle! Oli kiva käydä Edupolilla. 

Opintopolku-työpaja ja Klaukkalan koulutusmessut

21.10.2014 pidimme kollega-Pasin kanssa ensimmäisen opastustuokion opintosihteereille Opintopolku-ohjelmasta. Tänään 9.12.2014 oli seuraavan Opintopolku-työpajan aika, koska edellisen opetushetken jälkeen Opintopolkuun ei ollut kirjattu yhtään aikuiskoulutusta näkyville. Huomenna pidämme tämän vastaavan koulutuksen Vantaan toimipisteessä.

Nyt saimme TTS:n vararehtorilta taustatukea työpajan toteutukseen, sillä hän lähetti kutsut. Kohderyhmäksi katsoimme sekä koulutusvastaavat että opintosihteerit. Opintosihteereille oli siis jo infottu Opintopolusta, mutta koulutusvastaaville ei, joten koulutus tuli rakentaa siten, että alkuun tehdään nopea infopaketti Opintopolusta. Tavoitteena oli saada koulutusvastaavat ja opintosihteerit ymmärtämään Opintopolku-ohjelman merkitys ja puhaltamaan yhteen hiileen, jotta Opintopolkuun saadaan syötettyä koulutuksia. Tilaisuudelle oli varattu aikaa vain 2 tuntia, joten sen oli oltava ytimekäs.

Suunnittelimme koulutustilaisuuden seuraavasti:

• Powerpoint-infopaketti Opintopolusta: "Missä ollaan ja minne mennään" (Leena)
• Opintopolku.fi esittely (Pasi)
• Esittelyvideo (alla), jonka OPH on tuottanut. OPH panostaa markkinointiin. (Leena)
• Työpaja: koulutusten ja hakujen avaaminen Opintopolkuun (Leena ja Pasi kiertelevät auttamassa)
• Sarjakuva loppukevennykseksi (alla)

 
Työpaja toteutettiin siten, että opintosihteeri ja koulutusvastaava istuivat työpareina vierekkäin ja syöttivät yhdessä tietoja Opintopolkuun. Opintosihteereillä on tunnukset virkailija-puolelle, ja koulutusvastaaville niitä ei mielellään annetakaan, jotta tunnukset pysyisivät hallittavissa. 

Vaikka ennakkoon arvelimme, että Opintopolku saattaa herättää kritiikkiä, että "kirjoittakaa Yhteisissä palveluissa ihan itse vaan koulutukset järjestelmään", niin tilaisuus sujui leppoisasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Sain Pasilta kehuja, että osasin alussa kertoa tilaisuuden tarkoituksen hyvin ja samanaikaisopettajuutta toteutettiin siten, että Pasi täydensi teknisiä osa-alueita, joista minä en ole niin hyvin perillä. Huomenna sitten sama paketti uudelleen Vantaan toimipisteessä.

Opexin Verkko-YTO käynnistyy pian

"Sosiaalinen media opetuksen apuvälineenä" -yhteistyökehittelyn verkkotyöpaja AC:ssa by Liike-ryhmä

Osallistuin 3.12 klo 18 - 19.15 "Sosiaalinen media opetuksen apuvälineenä"  -yhteistyökehittelyn verkkotyöpajaan AC:ssa, jonka järjesti Markku Rantakylän kasvateista Liike-ryhmä. Ilmeisesti Liike-ryhmä oli kokoontunut Haaga-Heliaan Markun luokse, koska olivat samassa huoneessa.

Osallistujia kurssille oli yhteensä 10. Kaikkien ääni saatiin kuuluviin, mutta kuvia kaikki eivät saaneet toimimaan. Minä laitoin kameran päälle, mutta muutamaan otteeseen tietokone vain sammui, joten jätin kolmannella sisäänkirjautumisella suosiolla kameran pois.

Mielestäni on hienoa seurata, kun järjestäjät olivat hypänneet itselleen tuntemattomaan alustaan. Markku neuvoi taustalla ryhmäläisiä ja pienien ongelmien jälkeen pääsimme asioissa eteenpäin.

Ensin Liike-ryhmä esittäytyi, jonka jälkeen he pyysivät chatin kautta osallistujia kertomaan omaa kokemusmaailmaa. Monenlaista kokemustaustaa kullakin osallistujalla oli. Sekin on jotenkin lohdullista huomata, että en ole ainoa, joka on loikannut vieraalle alueelle. Ja sitten oli kiva huomata, että on minussa ollut kuitenkin rohkeutta, kun olen tämän koulutuksen aikana oppinut vaikka mitä SOMEsta: google+, verkkokurssi Facebookissa jne.

Liike-ryhmä antoi tehtävän, joita tuli pohtia ryhmissä. Mietin mielessäni, että mitenköhän sekin tapahtuu, että kirjaudutaankohan sisään eri huoneeseen vai mitä. Mutta niin sitten verkossa virtuaalisesti jakaannuimme. Tätä en olekaan ennen AC:ssa kokenut. Osa ryhmästä katosi eri "huoneeseen" ja jatkoimme jäljellejääneiden kanssa keskustelua ja chattailua. Meidän ryhmässä yhden ääni ei kuulunut, joten hän keskusteli chatin kautta. Me muut keskustelimme ääneen - ja meillä oli käynnissä samaan aikaan kaksi eri keskustelua eri aiheistakin.

Meille oli ennen ryhmiin jakaantumista annettu tehtäviksi miettiä SOMEa joko SWOTin kautta tai ao kysymysten pohjalta:

1. Mikä sosiaalinen media olisi käytännöllisin ja helpoin apuväline opetuksessa?
2. Minkälaisissa tilanteissa sitä voisi hyödyntää?
3. Miten SOMEn käyttöä rajataan?
4. Mitä tehdään, jos joku ei halua SOMEen?
5. Minkälaisia eettisiä periaatteita tulee huomioida?
6. Mitä tekijänoikeuskysymyksiä tulee huomioida?
7. Miten keskustelu pysyy SOMEssa aiheessa?
8. Millaisia sääntöjä SOMEn käyttö edellyttää?

Noin 20 minuuttia keskustelimme pienemmissä ryhmissä ja lopuksi siirryimme takaisin alkuperäiseen kokoonpanoon. Nimesimme oman ryhmämme Vesan muksuiksi Liike-ryhmän vetäjämme mukaan ja pohdimme yhtä kysymystä ja muutoin SWOTin kautta SOMEa.

Kysymys 4: Facebookiin voi tehdä kurssia varten anonyymin tunnuksen vain opiskelua varten - mutta on virallisesti FB:n käyttöehtojen vastaista. Näin voi kuitenkin tehdä, seurauksia ei ole ollut. Vaihtoehtona voisi olla toinen Somealusta kuten G+ jos koko toiminnan voi siirtää sinne.

SWOT: FB/G+ yms ulkoisten ympäristöjen (hyötynä) mahdollisuutena ajasta ja paikasta riippumattomuus, lisäksi vahvuutena hyvä tavoittavuus jos opiskelijat ovat siellä joka tapauksessa, uhka taas mm. nuorten keskuudessa kiusaaminen. Heikkoutena mahdollinen työkalujen opiskeluun menevä aika.

Sisäisten ympäristöjen, esim. koulun oman meilin tai Wilman tms. heikkous on että oppilaat eivät käytä niitä, eivätkä halua käyttää ainakaan aktiivisesti. Koulujen omien sovellusten vahvuus on mahdollisesti tietoturva, mutta onko se niin oleellista? Myös heikkoutena työkalujen opiskeluun menevä aika.

Toinen ryhmä vastasi toisessa ryhmässä kysymyksiin (sinisellä toisen ryhmän mind-map):

Youtube ja vimeo on ollut käytössä,

YouTube videot ovat ainakin hyviä opetuskäytössä toistotyyppisiin matskuihin,

FB toimii ryhmänohjauksessa täydentävänä hyvin.

Second Life ollut käytössä,

Google sites käytössä,

Jos joku opiskelija ei halua käyttää jotain sosiaalisen median palvelua, käsittääkseni ei voi vaatia.

Vaatii ehkä lainmuutoksen, jos opetussuunnitelma vaatii.

On joitain kokemuksia sellaisista, jotka eivät ole olleet esim. FB:ssä eivätkä ole halunneet mennä. Silloin on käytettävä jotain korvaavaa tapaa.

Kurssin alussa on hyvä opettaa säännöt mitä saa tehdä ja mitä ei

Tietokoneiden tullessa lehtitoimituksiin toimittajat vaativat ja saivat läpi ”näyttöpäätekorvauksen”, koska he joutuivat kirjoittamaan tietokoneella eikä saanut käyttää enää kirjoituskonetta. Nykyään tuskin kukaan toimittaja suostuisi enää kirjoittamaan kirjoituskoneella.

Somesta tulee itsestäänselvyys eikä kohta enää kukaan puhu somesta.

Normaalit, perinteiset  käytössäännöt pitäisi päteä joka paikassa. Pitäisi saada ne perinteiseen toimintaympäristöön JA someen. - Totta!

Mihin muuttuu SOME opetus.  Mihin somea oikeastaan tarvitaan opetuksessa? Tarvitseeko opetus SOME:a vai SOME opetusta?

Mielenkiintoinen kokemus ja kokeilu se oli tämäkin. Ainakin säästyy aikaa ja matkakuluja sen sijaan, että kaikki olisimme ajaneet Haaga-Heliaan asti. Mutta on paikan päällä läsnäolossa omat valttinsa. Ihan kaikkea ei voi tehdä SOMEssa: vuorovaikutus jää joka tapauksessa heikommaksi. 

Verkkosessio: SORA (SOveltumattomuuden RAtkaisu)

OPEXin ensimmäinen verkkosessio pidettiin maanantaina 1.12.2014 ja minä olin ensimmäisenä "lauteilla". Tässä ryhmässä minulle on tullut ns veturina toimiminen. Ehkä jonkinlainen "junttaaja" olen muissakin sidosryhmissä, mutta roolini vaihtelee riippuen täysin niistä ihmisistä, joiden kanssa olen tekemisissä. Kuitenkin yhteinen piirteeni kaikissa ryhmissä on se, että haluan asioiden etenevän. Nuorempana olin paljon malttamattomampi, mutta olen oppinut kaatamaan jäitä hattuun.
 
Pidin verkkosessioni SORA-laista, jonka parissa työskentelen TTS:n koulutusalojen puolesta.
 
23.11.2014 lähetin kutsun verkkokoulutussessiooni:
Tervetuloa tutustumaan SORA (Soveltumattomuuden Ratkaisuja) –lakiin, joka on astunut voimaan vuonna 2012. Koulutus toteutetaan verkkoluentona ma 1.12 klo 18.00 – verkko-osoitteessa: https://connect.funet.fi/r1k08bf8nwl/ .  AC-verkkohuoneeseen pääset kirjautumalla kohdasta ”as a guest” omalla nimelläsi.

SORA-lakimuutos sisältyy mm ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön (Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset 27 a § ja Opiskeluoikeuden peruuttaminen 32 §). Verkkokoulutus on tarkoitettu OPEX-opettajatiimille ja sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijakollegat ymmärtämään tämän lainkohdan tarkoitus ja alakohtaisia työturvallisuusseikkoja. Koulutuksessa käsitellään asiaa TTS:n toimintamallin kautta. Tässä koulutuksessa paneudutaan lakiin ammatillisesta koulutuksesta (ei ammattikorkeakoulu- tai yliopistolakeihin).

Verkkokoulutuksen arvioijaa/opponoijaa OPEX-tiimi ei ole vielä valinnut, mutta se olkoon ensimmäinen tiimiläinen, joka tähän kutsuun vastaa lupautumalla tehtävään. 

Ennakkopohdintatehtävä verkkoluennolle osallistuville: mieti ammatteja, joissa koet työntekijän soveltuvuuden tehtävään olevan avainkysymys, jotta vältytään pahimmassa tapauksessa ihmishenkien turhilta menettämisiltä.

Tervetuloa SORA-verkkoluennolle!

 

Verkkosessio lähti käyntiin pienien mutkien jälkeen. Juha, joka toimii isäntänä AC-huoneessa, muisti kellonajan väärin, sillä yleensä olemme aloittaneet klo 19. Lisäksi Niina oli peräänajokolarissa Tikkurilassa ja ehti mukaan vasta loppusuoralla.

 

Juha toimi minulle arvioijana, joten hänen blogistaan löydän varmasti kattavat ajatukset ja kehittämisideat.

 

Olenko itse tyytyväinen pitämääni opetussessioon? Koin, etten saanut ajatusta kovin kirkkaasti ulos, jotta se olisi selvinnyt parhaalla mahdollisella tavalla enkä osannut kaikkiin kysymyksiin vastata. Lisäksi kaikki olimme AC:ssa sillä valtuudella, että pääsimme skrollaamaan aineistoa, joten sitä joku tutkaili edestakaisin kesken esityksen, mutta jatkoin esimerkkieni kertomista.

 

MUTTA sehän näissä opetusmaailman kuvioissa on, ettei varmasti kukaan osaa vastata juuri oikein, kun tulkintoja on monia, eikä ajatukset taida kenenkään päässä olla yhtään sen kirkkaampia ja selvempiä. Mutta kyllä SORA tämän session jälkeen minullekin avautui selkeämmin.

 

Pääasia tässä oli kuitenkin verkko-opettamisen harjoittelu ja kyllä tämä sessio sekä aiempi kirjapiiri antoi eväitä siihen. Ei se niin kamalaa ole. Sitten keväällä, kun Kari pyytää vinkkejä seuraavalla vespa-ryhmälle, aion kannustaa pitämään kirjapiirin nimenomaan verkkokokouksena. Osa vespa-ryhmistä ovat kirjoittaneet pelkät blogit, joita toiset kommentoivat, mutta se ei ole sama asia.