Säädöstehtävä

Koulutuksen kehittämisen keskeisiä tavoitteita

Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.2011 kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2016. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelmaa toteutetaan hallituksen kehyspäätöksen puitteissa. Kehittämissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuonna 2015.

Kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. 

Kehittämissuunnitelma TTS:n toiminnassa ja omassa työssä

Koulutuksen kehittämisen painopisteitä oman opinto-ohjaustyöni näkökulmasta ovat elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kehittäminen, joustavat opintopolut, koulutustakuu sekä opiskeluhuollon laajennus. Vuonna 2013 astui voimaan koulutustakuu, ja sen myötä yhteishakujärjestelmä muuttui Opintopolkuun. Opintopolun yhteishaussa peruskoulusta pääsevät asetettiin etusijalle ja jo tutkinnon omaavilta estettiin mahdollisuus hakeutua yhteishakujärjestelmän kautta. 1.8.2014 tuli voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joten hallituksen kehittämissuunnitelman mukaisesti on edetty.

Opinto-ohjaajana pyrin jatkuvasti kasvattamaan nuorten omaa vastuuta valinnoistaan. Ymmärrys siitä, että he opiskelevat itseään eivätkä äitiään tai opettajaa varten, ei ole itsestäänselvyys. Nuoren päästyä oppivelvollisuus-peruskoulusta, asettaa nuoren uuden eteen. Jos hän pettyy ammatillisissa opinnoissa siihen, että sitä samaa matematiikkaa tulee jälleen eteen, haasteena on, miten hänet saadaan ajattelemaan pitkäjänteisemmin, miltä asia näyttäisi parin vuoden päästä. 

TTS:lla oltiin Laajennetun työssäoppimisen hankkeessa, ja tässä projektissa saatiin aikaiseksi joustavia opintopolkuja. Esimerkiksi työssäoppimisen määrää kasvatettiin reilusti ja nuorille mahdollistettiin oppisopimuskoulutus viimeiselle opiskeluvuodelle. 

Koulutustakuun astuttua voimaan tuli työhöni lisämausteeksi oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen suoraan peruskoulusta valmistuville. Koulutustakuu siis varmistaa peruskoulusta pääseville opiskelupaikan. Yhteishakujärjestelmä vaihtui Opintopolkuun syksyllä 2013. Opintopolku-järjestelmän osalta olen TTS:ssa vastuukäyttäjän roolissa. Pienessä oppilaitoksessa saa olla monessa mukana.

Lainsäädäntö määrittelee opetuksen sisältöä ja opettajan pätevyyden

Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen.

Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetusministeriö ja opetushallitus määrittelevät koulutuksen järjestäjille luvat ja tutkinnoille raamit tutkinnon perusteissa.

Laki ammatillisesta koulutuksesta ohjaa opettajan ja koulutuksen järjestäjän toimintaa. Asetuksella opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määritellään tarkemmin opettajilta ja rehtoreilta vaadittavista kelpoisuuksista. Keskustelua on alettu käydä ammatillisten oppilaitosten opettajien pätevyydestä, eli onko tarpeellista olla yliopisto- tai korkeakoulututkintopohjainen opettaja ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa. Laki määrittelee tällä hetkellä pätevyyden seuraavasti:

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1. joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
2. joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
3. jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
4. jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden samoin kuin terveystiedon opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:

1. on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai vähintään 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
2. joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Muiden taito- ja taideaineiden kuin liikunnan opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä terveystietoa opettamaan on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. 

Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 

1. tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
2. 11 §:ssä säädetty kelpoisuus. 

TTS Työtehoseuran toiminnan ohjaaminen

TTS Työtehoseura on yhdistys, jonka ylin päättävä elin on jäsenkokous. Jäsenkokouksessa valitaan mm. valtuuskunnan puheenjohtajat ja jäsenet. 

Valtuuskunta hyväksyy toimintasuunnitelman, talousarvion sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitettäväksi jäsenkokoukselle. Valtuuskunta valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet.

Johtokunta hoitaa asioita hallituksena. Johtokunta valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa TTS:n organisaatiomuutokset sekä TTS:n toimintaa ohjaavat asiakirjat (esim. johtosääntö, strategia ja visio, prosessikuvaukset, opiskelijahuoltosuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma jne).

Johtoryhmää johtaa toimitusjohtaja. TTS Työtehoseura toimii matriisiorganisaatiossa, jossa on kolme toimialaa; Tuottavuus ja luonnonvarat, Logistiikka ja ajoneuvot, Palvelut, rakentaminen ja asuminen ovat tulosvastuullisina yksiköinä. Koulutus-, tutkimus-, hallinto- ja talousprosessit hoidetaan yhteisten palveluiden kautta. Opinto-ohjaajakin kuuluu yhteisiin palveluihin, josta palveluja tarjotaan kaikille kolmelle toimialalle.

 

TTS:n toimintaa ohjaa lainsäädäntö, opetussuunnitelmat sekä ammatillisten oppilaitosten alueellinen kehittämissuunnitelma, TTS:n johtokunnan vahvistamat ohjaavat asiakirjat sekä eettiset periaatteet yhteiskunnallisesta tehtävästä.


Velvollisuus toimia eettisten periaatteiden ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti sekä huomioida myös muita juridisia seikkoja

Opettajan ammatti on itsenäinen professio ja vaativa asiantuntijatehtävä. Tällaisen professioammatin luonteeseen kuuluu ammattietiikka, joka on tuotu esiin opettajan eettisissä periaatteissa. Ammattietiikka on osa ammattikunnan omaa laadunvalvontaa, ja sen avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan osoittamaan luottamukseen. Eettisiä arvoja ovat ihmisen kohteleminen itseisarvona, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus, vastuu ja vapaus.


Opettaja sitoutuu työssään sitä määrittelevään normistoon ja ammattikuntansa etiikkaan. Opettaja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti, kehittää työtään ja ammattitaitoaan sekä arvioi omaa toimintaansa. Hän arvostaa tehtäväänsä ja kunnioittaa työtovereitaan. Opettajan työssä tärkeää on myös hänen oma persoonansa, jonka kehittäminen ja hoitaminen ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Hoitaessaan tehtäväänsä myös opettajalla on oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. 

Opettaja edistää kasvatuksen ja kasvun mahdollisuuksia, ja toimii yhteistyössä oppijan huoltajien ja muiden koulutuksesta, kasvatuksesta ja hyvinvoinnista vastuussa olevien kanssa. Opettaja hyväksyy ja ottaa huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Hän kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu tähän inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pitää huolta siitä, että kaikille oppijoille kuuluvat samat yhteiskunnan jäsenen oikeudet ja velvoitteet. Hän huolehtii myös, että oppijoiden ja heidän huoltajiensa kulttuureja ja maailmankatsomusta kunnioitetaan tasapuolisesti eikä ketään syrjitä niiden perusteella. 

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille.

Opinto-ohjaajana mietin näitäkin kysymyksiä opiskelijavalinnoissa ja välillä kollegojen kanssa tulee kipakoita keskusteluja. Laki ammatillisesta koulutuksesta ohjaa osaltaan toimintaa: vuoden 2012 alusta tullut lakimuutos SORA (soveltumattomuuteen ratkaisuja) ohjaa opiskelijavalintoja, jolloin on mahdollisuus rajoittaa opiskelijaksi valintaa. Tässä lainsäädännössä on keskiössä turvallisuus, alalle soveltumatonta ei voida valita koulutukseen.
Opettajatyön lisäksi ammatillisella koulutuksen järjestäjällä tulee eteen ammattiin liittyvä lainsäädäntö. Esim logistiikka-alalla on tarkkaan määritelty ajo-opetuksesta teoria- ja ajotuntien määrät EU-direktiivitasolla. Tutkinnon perusteet, vihreä Opetushallituksen kirja, määrittelee tutkintorakenteen, jota koulutuksen järjestäjä on oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassaan ohjannut.

Aika-ajoin TTS:lle tulee valituksi opiskelijoita, joiden opintojen edistymiseksi tarjolla olevat tukitoimet nähdään riittämättömiksi. Näen eettisesti ja yhdenvertaisuudenkin nimissä velvollisuudekseni, muuttaa opinto-olosuhteita esim erityisoppilaitokseen. Vuosi sitten pitkän prosessin jälkeen erään opiskelijamme opinnot muutettiin nyk Validia ammattiopistoon ensi alkuun tutustumis- eli ponnahdusjaksolla ja sen jälkeen valmentavalle jaksolle. Hän on aloittanut siellä ammatilliset opinnot tänä syksynä, ja äiti kertoi, että sekä opiskelija että vanhemmat ovat hyvin tyytyväisiä. Prosessin alussa sekä opiskelija että isänsä suhtautuivat negatiivisesti ajatukseen, että opintopolkua muutettaisiin erityisoppilaitokseen. Äiti oli suopeampi muutoksille, mutta ei hänkään voinut kääntää lapsensa ajatuksia. Ajan kanssa opiskelija huomasi itsekin, ettei näin voitu jatkaa. Lisäksi TTS:ssa kouluttajat tuskastuivat tämän opiskelijan erityisvaatimuksiin ja äkkipikaisuuteen, joten opinto-ohjaajana minun oli pidettävä pää kylmänä sekä opiskelijaan, huoltajiin että kouluttajiin -  ja annettava prosessin edetä omaan tahtiinsa. Tämä case on ollut opinto-ohjaajana minulle hyvin merkittävä oppimispaalu.

Muita ajatuksia, joita aineistoon perehtyminen herätti
Virkavastuulla toimiminen ei ole kaikille opetustehtävissä toimiville itsestäänselvyys. Onko siis koulutuksen järjestäjän aiheellista perehdyttämisvaiheessa tarkistaa näiden asioiden laita? Toisaalta perehdyttämiselläkään ei ole aina mahdollista asenteisiin vaikuttaa. Erään kerran tuore TTS:n kouluttaja alkoi kertoa rasistisia vitsejä ruokapöydässä ja lähistöllä oli ruokailemassa opiskelijoitamme, noloonnuin ja myötähäpesin vitsejä, joten ojensin kollegaa sanomalla, että niin kauan kuin olemme täällä töissä ja otsassa on TTS-leima, ei voi ottaa ääneen kantaa rotuun, poliittisiin tai uskonnollisiin taustoihin. Ottiko hän tästä ojentamisesta onkeensa - en usko: joidenkin asenne ja persoona ei vaan sovellu opetustehtäviin.