Vaikka olenkin nuorisopuolen opinto-ohjaaja, olen ollut kollegani mukana vuodesta 2011 alkaen (eli jo ennen kuin siirryin opinto-ohjaajan tehtävään) KUUMA OpinOvi -projektissa aikuiskoulutuksen NTO-palvelutehtävissä.
KUUMA=Keski-Uusimaa
NTO=Neuvonta, Tieto, Ohjaus.
Projektin tavoitteena oli luoda ohjauskäytäntöjä alueelle, jotta opiskelija osattaisiin ohjata oikeaan paikkaan ilman pomputtelua. Itse projekti on jo päättynyt, mutta sen saldona on jäänyt halu tavata säännöllisesti luodun verkoston kanssa. Olen tätä aikuiskoulutusosaamista ja -verkostoa pitänyt yllä, sillä TTS:lla kuitenkin valtaosa koulutuksesta on nimenomaan aikuiskoulutusta. Pitkällä tähtäyksellä kannattaa omia valmiuksia pitää tällekin sektorille yllä, koska taustalla on kuitenkin koulutuksen järjestäjäverkoston koulutuslupien uudelleenjako.
Tänään olin jälleen KUUMA OpinOvi Aikuiskoulutuksen verkostofoorumissa Järvenpään lukiossa/aikuislukiossa. Päivän aiheena oli maahanmuuttajat aikuiskoulutuksessa. Ajankohtaisia asioita aiheesta olivat esittelemässä Opetushallituksen Sanna Penttinen, Eiran aikuislukion Sari Liski, Järvenpään kaupungin Arja Loima, Uudenmaan TE-toimiston Mika Lindholm. Iltapäivällä oli hetki otsikolla "Kuulumisia kentältä", johon oli etukäteen pyydetty ilmoittamaan halukkuudesta pitää esitys. Minulle tuli vasta Sari Liskin esityksen aikana mieleeni maahanmuuttajiin liittyvä musiikkikappale youtubesta, jonka toivoin kaikkien kuulevan. Siis tauolla pyysin tätä 5-minuuttista itselleni ja niinhän sen sain.Olenpa saanut rohkeutta loikata esiin ajatusteni kanssa! Sain esitysvuoron Issa-nimisen maahanmuuttajaopiskelijan jälkeen.
Kerroin asialle taustan: TTS:lla on Vantaan toimipisteissä useita maahanmuuttajaopiskelijoita. Vantaan Nuolikujalla kouluttaja oli päivän päätteeksi pitänyt nuorille ns levyraadin, eli jokainen opiskelija sai esittää musiikkitoiveen, joka sitten soitettiin youtubesta. Tämä kouluttaja kertoi, että hän lähes vuodatti sinivalkoisia kyyneleitä Abdin toiveesta. Abdi on asunut Suomessa 6 vuotta ja tuli Eiran aikuislukion perusopetuslinjalta (siksi ajatukseni syttyi vasta Eiran aikuislukion Sari Liskin esityksen aikana). Kappale on tehty kunnianosoituksena J. Karjalaiselle, perinteikkäälle suomalaiselle muusikolle: https://www.youtube.com/watch?v=KSNmLg0MSMY . Erityisesti laulun sanat "Mitä mä teen, jos sä tuomitset mun taustan" on herättävä ja pysäyttävä. Musiikkiesitykseni oli hyvä juuri Issa-opiskelijan jälkeen, koska hänkin kertoi samantyyppisiä asioita kokeneensa Suomessa.
Taas sain kokea, että esiintymällä luo parhaiten verkkoja. Järvenpään aikuislukion apulaisrehtori Päivi Järvinen lahjoitti esiintyjille (myös minun 5-minuuttisestani) Joonas Kokkosen sinfonialevyn :). Kollegani sanoi viime viikolla minulle, että hän on nähnyt rinnallani kehittymiseni ja antoi tunnustusta, että olen kasvanut paljon nimenomaan itseluottamuksen osalta. Nii-in, nykyinen työtehtävä on antanut rauhan; enää ei ole sitä tunnetta, että minusta olisi vielä johonkin isompiinkin saappaisiin.
Ajatuksia alkuviikosta maahanmuuttajiin liittyen
Alkuviikosta olin samassa ruokapöydässä logistiikka-alan kouluttajien kanssa ja oli todella ikävää kuunnella heidän vuodatustaan maahanmuuttajista, kuinka verorahat menee turhuuteen ja kaikki näille hyysätään. Välillä tulee mieleen, että joidenkin kannattaisi aamulla nousta toisella jalalla, tai miettiä ihan oikeasti alan vaihtoa. Ei ole kiva käydä töissä, jos on joka päivä noin paha olla. Meitä on moneen junaan ja osa jää asemalle :(
Muistan meidän keskustelleen näistä teemoista ja samalla ihmettelen miksi en silloin kirjoittanut kommenttiani. Joo opettajilta joskus unohtuu eettinen vastuu ta sittten sitä ei edes ymmärretä. Kotona saa olla vaikka mitä mieltä mutta opettajana kantaa suurmpaa vastuuta sanoistaan - mm. yhdenvertaisuuslaki velvoittaa virkavastuulla toimivia henkilöitä.
VastaaPoista