Kirjojen lukupiiri pyörii

Oppilashuollon käsikirja, Eija Honkanen - Anne Suomala, Tammi 2009

Koulussa työskentelevää henkilöstöä velvoitetaan lain, asetusten ja opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti huolehtimaan opiskeluhyvinvoinnista yhteistyössä kodin ja alueellisten toimijoiden kanssa. s. 9

Kun oppija viihtyy koulussa ja oppii asioita, edistetään hyvinvointia. Tästä syntyy positiivinen kierre ja oppija voi hyvin, oppii ja voimaantuu. Voimaantumisella tarkoitetaan vahvaa sisäistä voimantunnetta. Voimaantuminen vaikuttaa sitoutumiseen.s. 10

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys ovat viime aikoina puhuttaneet paljon. Pääosa voi hyvin ja ovat terveitä. Hyvinvointi koostuu useasta eri tekijästä: psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä, henkilökohtaisesta hyvinvoinnin tunteesta, kunnollisista elinolosuhteista (asuminen, työ ja toimeentulo) sekä sosioemotionaalisista suhteista. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jonka oppimiseen ja oppimiskykyyn vaikuttavat psyykkinen, fyysinen ja sosioemotionaalinen olotila. Psyykkisen hyvinvoinnin elementtien horjuminen saattaa näkyä oppijan oirehtimisena eri tavoin. s 11-13

Tasavertaisuus koulussa tarkoittaa sitä, että kaikki oppijat ovat samanarvoisia. Lapsen kasvuprosessia tuetaan parhaiten osallistumalla aktiivisesti kasvatukseen ja pyrkimällä rakentamaan vuorovaikutusta. Opetuksessa tasa-arvo toteutuu siten, että esim tukiopetus on mahdollistettu kaikille. Oppilashuollon tavoite tulisi olla lapsi- ja nuorilähtöinen. Erilaisuuden määrittely on kuin veteen piirretty viiva. Joskus ongelmaksi voi syntyä liian rationaaliseksi suunniteltu koulutus, jolloin pienempiinkin poikkeavuuksiin olisi puututtava ja normaaliuden rajat tiukentuvat. Oppilashuollolle normaaliuden määrittely tuo haasteen: mikä on hyväksyttävää ja normaalia.s. 18-19

Jokainen oppija on yksilöllisesti erilainen. Kukin oppii omalla tavallaan ja käsittelee tietoa omasta kokemusmaailmasta. Oppilaitokset pyrkivät toteuttamaan tasavertaisuutta koulutuksessa integraation ja inkluusion avulla. Integraatio tarkoittaa esim erityisopiskelijoiden sijoittamista samoihin tiloihin yleisopetuksen kanssa. Inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikki oppijat käyvät koulua yhdessä ja oetus on järjestetty oppijoiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Inkluusion perusajatus on, että kaikki ovat erilaisia, kaikki voivat oppia. Inkluusion taustalla on laajempi elinkaariajattelu, jossa tavoitteena on rakentaa parempi, inhimillisempi yhteiskunta ja johon sisältyy ajatus ihmisten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. s. 20-22

Kun oppija tarvitsee enemmän tukea, hänelle annetaan erityisopetusta ja siitä tehdään päätös yhdessä opiskelijan (ja alaikäisen huoltajan) kanssa. Tässä opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellään tukitoimet, tukiopetus. HOJKSin lähtökohtana ovat oppijan kyvyt ja vahvuudet sekä tarpeet ja tavoite, ja niiden perusteella määritellään yhteistyössä tarvittavat tukitoimet. s 24, 26

Opintoja voidaan tarvittaessa mukauttaa. Mukauttaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan tavoitteita, oppimisympäristöä ja arviointia muokataan opiskelijan kykyjä ja edellytyksiä vastaaviksi. Esim. opetussuunnitelman arvioinnin T1 - H2 - K3 arvioinnin T1 on liian korkea tavoite saavutettavaksi, jolloin mukautetaan sen alapuolelle. Kun arviointi perustuu mukautukseen, tulee arvioinnin perään tähti * -merkintä. s 24

Yhteistyö perheiden ja huoltajien kanssa on merkittävää. Vanhempien rooli lapsen kannustajana ja positiivisten kokemusten luojana on a ja o. Se on keskeinen lapsen itsetuntemukselle, kasvulle ja kehitykselle. Osalla perheistä on kuitenkin erilaisia ongelmia. Vaikeuksia aiheuttavat tyypillisesti päihteiden käyttö, työttömyys ja tuloköyhyys. Myös sairaudet, mielenterveysongelmat ja muut hyvinvoinnin tunteeseen vaikuttavat seikat tuottavat ongelmia. Vanhemmuus voi jäädä puutteelliseksi monesta syystä. Nykyvanhemmuus on vaativaa jo työelämän muutosten ja urapaineiden vuoksi. Vaikein tilanne on silloin, kun vanhemmat eivät sitoudu kasvattajan rooliinsa. Vanhempien motivoiminen kodin ja koulun yhteistyöhön ei ole aina helppoa. Oppijoiden tukeminen ja oppimisen edistäminen on koulussa toimivan henkilöstön haaste, joka voidaan parhaiten ottaa vastaan yhdessä, moniammatillisella yhteistyöllä, jossa oppijan koti on myös mukana. s. 32-34, 37

Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on toimia lastensuojelulain hengessä. Sen tehtävänä on oppimisen perusedellytyksistä huolehtiminen, koulun opiskeluhyvinvoinnista huolehtiminen, ehkäistä ennalta kiusaamista, päihteiden käyttöä ja koulupudokkuutta. s 40-41

Oppilaitoksissa tehdään opetussuunnitelman liitteiksi erilaisia hyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, kuten kriisisuunnitelmia, oppilashuollon toimintasuunnitelmia sekä opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen suunnitelmia. Nämä erilliset suunnitelmat ohjaavat kuitenkin helposti erilliseen toimintaan, jossa yhteistyön rajapinnat jäävät kuvaamatta. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii yhteisen hyvinvointisuunnitelman osaksi opetussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelmaan kootaan kaikki ne käytänteet, jotka koskevat hyvinvointia, ja suunnitelma tehdään yhteistyössä kaikkien oppilaitoksessa ja alueella olevien toimijoiden kanssa. Laatimisessa ei tule unohtaa oppijaa eikä huoltajaa. Opiskeluhyvinvointiin vaikuttaa  oppijan koko elämä. s. 45, 49

Olin Nurmijärven kunnan monialaisessa työryhmässä 12.9, jossa aiheena oli juuri ym. hyvinvointisuunnitelma, joka on laadittu alueen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. TTS:lla on myös omia suunnitelmia, ja tämän hyvinvointisuunnitelman käytäntöön vieminen TTS:lla on oma lukunsa. Opiskelijahuoltoryhmän edustajana voinen ajaa tätä asiaa.

Tyypillisiä huolenaiheita opiskeluhyvinvoinnissa ovat oppijoiden psykosomaattiset, psykososiaaliset ja terveyteen liittyvät vaikeudet. Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen tulee huolestua normaaliin kehitysvaiheeseen kuulumattomasta oireilusta. Opettaja havaitsee käyttäytymisen muutokset, koska on eniten tekemisissä oppijan kanssa. Hän voi aina huolensa esittää oppilashuoltoryhmän jäsenelle, joka huolehtii asian eteenpäin asiantuntijavoimin. s. 49, 50

• Psykosomaattisia oireita ovat esim. päänsärky, vatsakipu, huimaus sekä niska- ja hartiakivut. s. 51
• Haastava käyttäytyminen aiheuttaa oppilaitoksessa monenlaista huolta. Haastava käytös on mm. aggressiivista, impulsiivista tai passiivista käytöstä, joka johtaa negatiivisten odotusten kehään ja sanktioihin. s. 51
• Oppimisvaikeudet käsittävät erilaisia oppimisen vaikeuksia aina lukivaikeudesta kehitysvammoihin. Yleisimpiä oppimisvaikeuksista ovat lukemisen, kirjoittamisen vaikeudet sekä matematiikan ja kielten oppimiseen liittyvät vaikeudet. Käyttäytymisen häiriön ja oppimisvaikeuden raja on joskus epäselvä ja vaikea erottaa, koska kummassakin tapauksessa käyttäytyminen häiriintyy. s. 57
• Kiusaaminen ilmenee oppijalla käytöksen muutoksina: alakuloisuutta, painajaisia, pelkotiloja, itsetunnon häiriöitä. Kiusaaminen on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista väkivaltaa, johon aikuisten on puututtava. Kiusaamista voidaan estää rakentamalla koulun toimintaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja lisääviä myönteisiä toimintamalleja (tukioppilastoimintaa jne). s. 59-60
• Mielenterveysongelmat lisääntyvät kouluissa. Tavallisimpia mielenterveyteen liittyviä ongelmia ovat neuroosit, mielialahäiriöt, syömishäiriöt, riippuvuushäiriöt, itsetuhoinen käytös ja psykosomaattiset häiriöt. Esim oppija voi olla ahdistunut, pelokas, hiljainen, vetäytyvä, väsynyt, aloitekyvytön, ärtynyt, hermostunut, itsekriittinen, muodollinen tai jäykkä. Hänellä voi olla toistuvia poissaoloja ja myöhästymisiä, hän voi mennä helposti lukkoon tai selitellä. s. 61

Kun lähdetään rakentamaan moniammatillista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, on tiedostettava oppilaitoksen toiminnassa olevat vahvuudet ja esteet. Jos yhteistyö ei toimi, kukin tekee vain omaa työtään huomioimatta muiden ammattilaisten tekemisiä. Toimijat eivät ehkä tunne tai tiedosta toisten asiantuntijoiden osaamista. Opiskelijahuoltoryhmässä toimiminen on tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista yhteistyötä: jaettua asiantuntijuutta oppijan, hänen huoltajansa ja opetushenkilöstön sekä muun henkilöstön tueksi. Siinä jaetaan niin työtä, osaamista kuin näkemyksiäkin - keskustellaan, ratkotaan ongelmia, ollaan dialogissa, reflektoidaan, suunnitellaan, sovitaan ja otetaan vastuuta. Jokaisen oma asiantuntijuus ja osaaminen täydentää toisten asiantuntijuutta oppijan hyvinvoinnista huolehtimiseksi. s. 73-75, 97

TTS:lla on oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1.8.2014 astuttua voimaan jälleen kuraattoripalvelut käytettävissä. Tämän lisäksi opiskelijoitamme voidaan ohjata psykologipalvelujen pariin. Kuraattoripalvelut oli TTS:lta säästösyistä poistettu v. 2012. TTS:n opiskeluhuoltoryhmä on nyt uuden moniammatillisen yhteistyön edessä ja tapasin Nurmijärven kunnan kuraattorin sekä psykologin 16.9.2014 ja suunnittelimme yhteistyömallia, jolla uutta lainsäädäntöä lähdemme toteuttamaan.