Niinan verkkosessio 26.2.2015 - Henkilökohtaistaminen

Niina piti verkkosessionsa 26.2.2015 klo 19.30-20.30. Juhan AC-huoneessa oli teknisiä haasteita. Juhan ääni ei kuulunut eikä Juha kuullut minua ja Niinaa. Lisäksi Jere ja Outi viestittivät session loppuvaiheessa/seuraavana päivänä, etteivät päässeet sisään. Ymmärsin Juhan viesteistä, ettei hän edes nähnyt muita sisäänpyrkijöitä. Nauhoitukseen tämäkin sessio joka tapauksessa laitettiin, joten sen voi sieltä myöhemmin katsoa. Niina esitti koulutusta vain minulle ja koin, että minulla on vähän enemmän vastuuta siitä, että Niina saa hyvän kokemuksen verkkosession vetämisestä. Siksi aika-ajoin kommentoin ajatuksiani sinne väliin. Huomasin, että Niinankin tyyli vähän muuttui ns. monotonisesta esittämistavasta keskustelevammaksi, kun kommentteja tuli väliin.

Niinan aihe oli erittäin ajankohtainen ja tärkeä, sillä henkilökohtaistaminen nostetaan 1.8.2015 alkaen määräyksestä asetukseen asti. Tämä vaatii oppilaitoksilta entistä tarkempaa henkilökohtaistamista ja dokumentointia. 

Keskustelimme ohjauksesta henkilökohtaistamisessa ja ohjaamisen haasteista. Todistukset ja pätevyystodistukset ovat selkeitä osaamisen tunnistamisen työkaluja, mutta miten muu esim vapaa-ajalla hankittu osaaminen tunnistetaan. Toki tämä voidaan todentaa esimerkiksi työnäytteellä tms.

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen. Onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Oppaat ja käsikirjat 2014/7. Opetushallitus

Niina oppi varmasti tämän esityksen tekemisestä itsekin paljon, sillä mitään parempaa tapaa ei taida perehtymiseen löytyäkään kuin perehdyttää/opettaa asia itse. Näin ainakin itse koin esittäessäni SORA-lainsäädäntöä verkkosessiossani. Keskustelimmekin Niinan kanssa NTM-koulutuksesta, sillä Niinankin työpaikka, Edupoli, järjestää työntekijöilleen tähän räätälöidyn ryhmän. Oppilaitokset ovat varmasti havahtuneet henkilöstön NTM-pätevyyden tarpeellisuuteen, koska henkilökohtaistaminen nousee asetukseen asti.


Perjantaina 26.2 esimieheni piti koulutusta TTS:n henkilökunnalle henkilökohtaistamisesta. Aamupäivän istuin näyttötutkintojärjestelmän henkilökohtaistamiskoulutuksessa ja iltapäivän opetussuunnitelmaperustaisen järjestelmän henkilökohtaistamiskoulutuksessa. 

Tällä hetkellä oppilaitoksissa on valtavasti muutoksia, tahti on tiukka ja asiat pitäisi jaksaa ottaa asioina. Kollegan kanssa keskustelin eilen siitä, että alan unohdella asioita, esim jopa eri toimipisteessä toimivien kollegoiden nimet ovat välillä hukassa/unohduksissa. Onneksi vielä muistan lähimpien työkaverien nimet! En kuitenkaan koe olevani liian stressaantunut tai sitten en vain enää tunnista olotilaani...

Tähän lisään vielä tiistain 24.2 vanhempainillassa Heikki Turkan mainitseman asian:
Lentokoneessakin ohjeistetaan laittamaan happinaamari ensin itselle ja auttamaan sen jälkeen toisia.